Suomen live-roolipelaajat ry varautuu jo omiin hautajaisiinsa

Kirjoittanut 2009-11-15 Heiccu kategoriaan Skene

Syksyhän on perinteisesti se vuodenaika, kun kaikki kaunis tahtoo kuolla pois. Kaunista tai ei, Roolipelaaja-lehden hautaisia näyttää seuraavan Suomen live-roolipelaajat ry:n hautajaiset. Vuosia säästöliekillä palaneen yhdistyksen vuosikokouskutsuun on jo liitetty optio yhdistyksen kuoppaamisesta. Vaikka kuoppaaminen vie yhdistyksen sääntöjen valossa toista kuukautta ja kaksi kokousta, ollaan nyt lähempänä sitä kuoppaamista, kuin koskaan aiemmin. Eikä se välttämättä ole huono juttu.

Suomen live-roolipelaajat ry perustettiin vuonna 1994 vastaamaan sen aikaisen harrastajakunnan tarpeisiin:

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää live-roolipeliharrastusta ja alan yhtenäisten toimintaperiaatteiden muodostumista Suomessa. Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää live-roolipelejä, juhlia ja alan konferensseja sekä avustaa alan harrastajia live-roolipelien järjestämisessä tarjoamalla neuvontaa ja käytännön apua. Lisäksi yhdistys tiedottaa alan kehityksestä ja tapahtumista tietoverkkojen, jäsenlehtien ja muiden tiedotuskanavien avulla sekä pyrkii muodostamalla erilaisia työryhmiä ja pitämällä yllä vapaamuotoisia kontakteja edistämään harrastusta. Yhdistys voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä toimintansa tukemiseksi kantaa jäseniltään jäsenmaksuja ja liittymismaksuja, ottaa vastaan lahjoituksia...

Jo alunalkaen toiminnan tavoitteissa korkealla ollut tiedottaminen on muuttanut muotoa vuosien kuluessa. Larppaaja-lehti ja siinä ilmestynyt larppikalenteri ja larpattajaryhmälista tiedottivat harrastajille tapahtumista ennen internetin aikakautta säännöllisesti ja harrastuksen ollessa vielä alkulimoissaan, tiedotusta niin mediaan kuin kiinnostuneille tuleville harrastajille päin tehtiin kirkasotsaisesti, huolella ja pitkään.

Netti on kuitenkin ajanut ohi paperilehden tarpeen, sen Roolipelaajan kuolemakin jo osoitti. Kaiken tarpeellisen tiedon ja ajatustenvaihdon saa internetistä ilmaiseksi. Sitäpaitsi harrastuskenttä on koko harrastuksen olemassaolon ajan ollut riitaisa ja hajanainen, sillä toisen virheille nauraminen on helpompaa kuin itse tekeminen. SuoLista muodostui vuosituhannen vaihteessa kasvoton organisaatio, jolle on helppo esittää paineita siitä, mitä sen tulisi tehdä, jotta se tarjoaisi jotain rivilarppaajalle. Pelejä, konferensseja, julkaisuja, taloudellista tukea. On helppo vaatia paljon jäsenmaksuttomalta yhdistykseltä, jonka toiminnan eteen ei itse ollut valmis tekemään mitään.

Eikä se tekeminen ollut helppoa, paitsi että henkilöresurssit olivat rajalliset, ei palaute tekemisestä ollut aina positiivista. Pelastuskasseja jaettaessa jotkut vastaanottavat tahot ilmaisivat kiitoksensa mukana toiveen siitä, että mielummin pelkkää rahaa. Eikä tekemisintoa nostanut sen enempää myöhemmän rahasotkun yhteydessä huippunsa saanut anonyymi loan heittäminen roolipeliaiheisilla keskustelupalstoilla.

Monet tekijät väsyivät ennen kuin olivat saaneet hommaansa valmiiksi ja tippuvia nakkeja kasautui niille harvoille, jotka yhä jaksoivat yrittää. Kirjat olisivat varmasti myyneet pitkin vuosia paremmin jos olisi ollut joku joka olisi jaksanut niitä postittaa, mutta kun aktiiveja ei vain ole niin ei ole.

SuoLi on saanut aikaan paljon ja paljon hyvää, 15 vuodessa voidaan harrastuksen toimintaperiaatteiden muodostuneen jo varsin kattavasti. Toimiva larppikalenteri, turvalliset bofferiohjeet, vakiintuneet käsitykset siitä, mitä live-roolipelaaminen on, mitkä ovat pelaajan velvollisuuksia pelissä, mitkä pelinjohtajan ja niin edelleen. Riittävillä määritelmillä positiivinen julkisuuskuva ja vaikka harrastajamäärien uskotaankin kääntyneen laskuun viime vuosina, on harrastus yhä valtakunnan mittakaavassa tiedetty ja se esiintyy säännöllisesti mediassa.

Se, että kaksi yhdistyksen pitkäaikaista toimijaa , Esko "ELF" Vesala ja Kalle "Killeri" Kivimaa ovat palkittu Ropeconin Kultaisella Lohikäärmeellä ei ole vain sattumaa. SuoLiin on alkuvuosina keskittyneet ne aktiivisimmat tekijät, joiden ansiosta harrastus on niinkin pitkällä kuin se nyt on. Ja siitä jokaisen larppaajan tulisi olla hiljaa kiitollinen vaikkei sitä ääneen uskaltaisi sanoakaan, kun on helpompaa syyttää SuoLia siitä, ettei Kälviällä ole Harry Potter-saagaa.

Eivätkä Killeri ja ELF ole ainoat, jotka ovat SuoLin eteen paljon tehneet. Ilkka Puusaareen perustama ja Irrette Melakosken, Hannu Pajusen ja allekirjon ylläpitämä larppikalenteri, Niklas Vainion päätoimittama Larppaajan käsikirja, Kristiina Praudan organisoima yhteistyö Ylen kanssa Siamin Tytöt-tv-sarjan yhteydessä, ainakin Mike Pohjolan, Laura Kallin, Puusaaren, Vainion, Melakosken ja Vesalan päätoimittama Larppaajalehti, Praudan organisoima pääkaupunkiseudun larp-tarvikevarasto, Anni Kaukon ja Siri Kotajärven toteuttama Larp-lavastevarasto, Teemu Rantasen toimittama Larpinjärjestäjän käsikirja, Juha Reivon pelastuskassit ja lukuisat muut SuoLin alaisuudessa toteutetut projektit ovat olleet muovaamassa suomalaista larppaamista. Joten ei tämä nyt ihan turha yhdistys harrastukselle kuitenkaan ole ollut.

Koska nykyisen kaltainen kattojärjestö, henkilö- ja yhdistysjäsenillä ei ainakaan ole toiminut, voi aina miettiä millainen toimisi. Luonnollisestikin hyvin pian mahdollisen kuoppausuutisen julkistamisen jälkeen internetin keskustelupalstat ovat täynnä Anonyymejä Larppaajia, jotka tietävät kuinka asiat tehdään paremmin. Yhdistysten yhdistystä on hyvä väläytellä aina silloin tällöin, mutta kun aktiivisesti toimivien rekisteröityneiden paikallisyhdistystenkin määrä on kääntynyt pienoiseen laskuun, lienee ilmeistä ettei sellaisestakaan oikeasti olisi edustamaan koko maan harrastuskenttää.

Mikä sitten olisi viisasta? Itse kallistuisin hautaamaan SuoLin mahdollisimman vähällä näsäviisastelulla ja katsomaan sitä uuden kattojärjestön perustamista siinä vaiheessa, kun sille oikeasi on kysyntää. Välttämättömän toiminnot kuten Larp-kalenteri ja larp.fin infosisältö harrastuksesta kiinnostuneille voitaisi taata vaikkapa Ropecon ry:n projektina. Jo edesmennyt Roolipelikilta ja monet muut yhdistykset näyttävät jo toteen sen ettei kattojärjestöä voi perustaa ilman todellista tarvetta sille. Ja ainakaan vielä sitä tarvetta ei ole. Eikä toimijoita sille. Pidetään harrastusta pystyssä kukin tahollamme ja tavallamme.

Heidi Westerlund
Kirjoittaja on SuoLin aktiivi 2003-2009, on ehtinyt toimia hallituksessa niin tiedottajana, sihteerinä kuin puheenjohtajanakin. Tällä hetkellä vastuuhommat kiteytyvät larp-kalenterin ylläpitoon.

Larpit

© Ropecon ry 2011
2010 - 2009 - 2008 - 2007 - 2006 - 2005 - 2004 - 2003 - 2002